Esittely - Yleistä

Grüezi! Aloituksena ajattelin tehdä muutaman postauksen pituisen esittelyn tämän blogin (tulevasta) sisällöstä ja minusta. Toivotaan, että innostutte seuraamaan arkipäiväistä elämää täällä Sveitsissä! Suomeksi en ole tosin kevään 2016 ylioppilaskirjoitusten jälkeen whatsapp-keskusteluja pidempiä tekstejä kirjoittanut, joten paljon virheitä on tulossa. Bare with me!

Ollessani Suomessa vielä keväällä en tiennyt oikeastaan mitä haluan opiskella tai tehdä elämälläni. Ylioppilaskirjoituksista (ja pääsykokeista) selviytyneenä tuntui, ettei ole enään  mitään tavoiteltavaa. Sain onnekseni töitä, joten en käyttänyt paljon aikaa tulevaisuudesta stressaamiseen . Kevät ja alkukesä meni tuloksia odotellessa ja töitä tehdessä. Lopulta sain tietää, etten saanut opiskelupaikkaa haluamastani korkeakoulusta. Turhautti, enkä tiennyt mitä tehdä. 

Adliswil

Lähdin Sveitsiin kesäkuussa viettämään niin suunnitellusti loppukesää poikaystäväni luokse (hän on siis sveitsiläinen). Kävi kuitenkin niin, että päätin jäädä tänne, sillä eihän minua mikään Suomessa takaisin vaatinut. Asumme nyt 3-huoneisessa asunnossa Adliswilissa, joka on noin 15 minuuttia Zurichin keskustasta. Paikka on aivan ihana rinteiden ja luonnon ympäröimänä. Loppukesä menikin lomaillessa ympäri Sveitsiä ja Korsikaa. 

Sveitsi on melko samanlainen Suomen kanssa, joten kulttuuriin ja muuhun totuttauminen ei ollut vaikeaa. Ruokapuoli sisältää tosin paljon enemmän juustoa kuin Suomessa, mutta sekään ei ollut ongelma, vaan lähinnä plussapuoli näin juuston ystävänä. Töiden löytäminen oli 2 kuukautta kestävä (epätoivoinenkin) prosessi, mutta lopulta löysin kokoaikatyön ravintolasta keskustasta. Loistava työporukka ja saksan kieli on kehittynyt hurjaa vauhtia. En ole katunut hetkeäkään tänne jäämistä! Palaan luultavasti vielä tulevissa postauksissa nykyiseen kotikaupunkiini, ruokamaailmaan ja työjuttuihin, mutta vasta myöhemmin.

Food festival in Zurich

Tulevaisuudelle ei ole suuria suunnitelmia, vaan katson mihin suuntaan tästä mennään. Ravintolassa työskentely on parasta kielitaidon kehittämisen kannalta ja ehkä ensivuonna opiskelukin olisi jo mahdollista. Ei tosin mitään hajua, mitä haluaisin lähteä opiskelemaan. Aikaa on kyllä miettiä.
Blogi tulee siis kokonaisuudessaan sisältämään kuvapainotteista materiaalia normaalista elämästä. Rakastan kuvaamista, piirtämistä ja kosmetiikkaa, joten näitä ei myöskään tule uupumaan. Blogin perustamiselle ei oikeastaan ole mitään syytä, vaan tuntuu että on pakko kirjoittaa jonnekkin tai muuten unohdan. Aika menee niin nopeasti.

Toivottavasti saitte edes vähän kiinnostusta jäädä seuraamaan! Hyviä loppusyksyn viimeisiä metrejä kaikille.