New familymember

Ihanaa heinäkuuta kaikille! Loman jälkeinen arki on kulunut liiankin nopeasti, enkä tänne blogin puolelle moneen viikkoon olekaan saanut kirjoitettua. Aika on mennyt niin töissä kuin koiranpennun tuloon valmistautuessa. Tämä postaus onkin meidän uudesta perheenjäsenestä Akirasta, joka kotiutuu ensi viikolla.

Olen ollut koiraihminen pikkutytöstä asti ja vietin aina paljon aikaa isoisän metsästyskoirien kanssa. Tottakai haaveilin loputtomasti omasta koirasta, mutta meille lapsuudenkotiin sitä ei koskaan voitu ottaa. Tiesin jo silloin, että kun tulevaisuudessa muutan omaan asuntoon, niin silloin koirankin on määrä tulla. Päädyin kuitenkin Sveitsiin asumaan, eikä koiran hankkiminen ollut enää yksin minun päätös. Onneksi Marco tiesi myös haluavansa koiran, mutta vasta opiskelujen valmistuttua. Nyt opiskelut ovat lähes suoritettu ja monien kuukausien (vuosien!!) odotus tulee päätökseen viikon päästä.

Rotu oli oikeastaan jo alusta asti selvä valinta, sillä tiesin jo kauan aikaa sitten haluavani isohkon ja pidempikarvaisen koiran. Paimenkoirat ovat myös aina olleet lähellä sydäntäni. Akira on 24.5 syntynyt valkoinenpaimenkoira (white swiss shepherd), joka on sveitsiläinen rotu. Rotu tuli itselle tutuksi jo vuosia sitten, sillä parhaalta ystävältäni löytyy kyseisen rodun edustaja. Marcokin innostui rodusta kuunneltuaan loputonta ylistystä. Minulle yksi tärkeimmistä asioista rodussa on, että sen kanssa voi harrastaa monipuolisesti. Kasvattajan etsiminen oli työlästä, vaikka kyseessä onkin "oman maan rotu". Aloitin etsinnät maaliskuussa ja lopulta kesäkuussa löytyi sopiva kasvattaja ja pentu, suoraansanottuna vahingossa. Ja vain tunnin ajomatkan päässä! Olemme vierailleet jo viisi kertaa ja ensi viikolla viimeista, kun saamme hänet kotiin. (Sveitsissä koiranpennut luovutaan 10 viikkoisina.)

Zürichin alueella uuden koiran kanssa on mentävä aina koirakouluun, jos kyseessä on vähääkään isompi rotu. Ensimmäisen kuukauden aikana on käytävä neljä tuntia ja seuraavan vuoden aikana kymmenen lisää. Mielestäni tämä on hyvä systeemi, sillä tällä pyritään varmistamaan, että koira sosialisoituisi paremmin ja oppisi yhdessä pelisääntöjä omistajansa kanssa. Tottakai koiran koulutus on enemmän kuin muutama tunti silloin tällöin, pidemminkin jatkuvaa työtä. Miten tiedän onko minulla tähän aikaa? Tätä asiaa puitiin kyllä perusteellisesti, sillä en halunnut ottaa koiraa ilman, etten ole täysin varma asiasta. Tiedän kuitenkin, että tämä on juuri oikea päätös. Tavallaan kaipasin koiran tuomaa vastuuta omaan elämään.

Kuten näkyy, kaikenlaista on jo tullut hommattua. Petikin löytyy jo oikeasta paikasta ja johdot on suojattu pennun hampailta. Ensi viikolla alkaa myös samalla kahden viikon loma. Saa nähdä, miten arki lähtee käyntiin uuden tulokkaan kanssa. Päivitän luultavasti tännekin pennun kehityksestä ja muista koirajutuista! 

Holiday in Hyéres

Ihanaa heinäkuun alkua kaikille! Itse kotiuduin juuri viikonmittaiselta kesälomalta Ranskasta ja tämä postaus onkin täynnä lomakuvia- ja tunnelmia. Loma tuli kyllä tarpeeseen työntäyteisen kevään jälkeen ja nyt löytyy taas energiaa palata normaaliin arkeen. Olisi kyllä tehnyt mieli jäädä vielä pidemmäksikin aikaa, mutta onneksi seuraava loma on jo elokuun alussa (pentuloma!)

24.6 aamuyöllä lähdimme ajamaan kohti Ranskan Hyéres- kaupunkia Italian kautta. Suoraan ajettuna matka olisi ollut noin seitsemän tuntia, mutta monet pysähdykset venyttivät sen noin yhdeksään tuntiin. Itselle tämä matka tosin tuntui verrattain lyhyeltä. Reitti oli kuitenkin helppo ja lähes "suora" kohteeseen. Tiemaksuja oli moottoriteiden varrella kuitenkin yllättävän paljon, varsinkin Italian alueella. 

Lomatalomme olimme varanneet noin puoli vuotta sitten airbnb:n kautta. Kuvat kohteesta eivät valehdelleet, vaan todellisuus oli vielä parempi kuin osasin odottaa. Yhdeksälle hengelle (ja kolmelle koiralle) ei ole aina niin yksinkertaista löytää kaikille mieluista paikkaa. Oma uima-allas on ehdoton! Talo sijaitsi sopivasti myös lähellä palveluja, eikä rannallekkaan ollut pitkä matka.

Päivät käytin lähinnä altaalla lukemiseen ja uimiseen. Itse en paljon aktiviteeteistä välitäkkään, vaan nautin auringossa oleskelusta. Aurinkorasvaa kuluikin paljon (ja jäätelöä). Päivät menivät tosin liian nopeasti, varsinkin kun ei tehnyt mitään erikoista. Itselle loma on juuri sitä, ettei tarvitse tehdä mitään. Tykkään kyllä nähdä myös lähiseutuja, mutta itselle mieluisinta on laiskottelu. Loppukesästä on taas tarkoitus tehdä kotimaan matkailua oikein urakalla ja vaeltaa perinteisiä sveitsiläisiä reittejä.

Loman loppupuolella kävimme kuitenkin viereisessä kaupungissa ostoksilla. Itse löysin muutaman paidan ja makeisia, mutta muuta en osannut ostaa. Kaikki tuntui niin halvalta verrattuna Sveitsiin. Suurimman osan ruastakin teimme itse, joten paikalliset ravintolat jäivät käymättä, mikä jälkeenpäin hieman harmittaa. Simpukoitakin valmistimme yhtenä päivänä, itse en tosin uskaltautunut maistamaan :D

Kaikinpuolin loma oli erittäin onnistunut ja sveitsiläisen perheen kanssa on aina mukava viettää aikaa. Viikon mittainen loma on kuitenkin melko lyhyt ja siksi ensivuonna onkin suunnitelmissa varata aikaa kahdeksi viikoksi. Silloin onkin neljä koiraa matkassa mukana. Meidän pentu kotiutuu 3.8 eli kuukauden päästä! Tuleva kuukausi meneekin siis koirajuttujen parissa ja uuden perheenjäsenen tuloon valmistautuessa.